Uutiset

Pirkko-palkinto 2024 Eeva Kauppiselle

Oulun kulttuuritapahtumayhdistys jakaa tämän vuoden Pirkko-kulttuuripalkinnon kulttuuritoimittaja Eeva Kauppiselle.

Pirkko-kulttuuripalkinnolla halutaan huomioida henkilö, joka on edistänyt kulttuurin ja taiteen asemaa sekä alan yhteistyötä Oulun seudulla ja joka on tuonut laajaa näkyvyyttä pohjoiselle kulttuurille ja taiteelle. Oulun kulttuuritapahtumayhdistys jakaa tämän vuoden Pirkko-palkinnon kulttuuritoimittaja, tanssi- ja teatterikriitikko Eeva Kauppiselle.

Teatteritaiteen maisteri Eeva Kauppinen on työskennellyt sanomalehti Kalevassa vuodesta 1985 ja kirjoittanut Pohjois-Suomen aiheista Teatteri&Tanssi+sirkus-lehteen avustajana vuodesta 1999. Kauppinen kutsuttiin Suomen arvostelijain liiton kunniajäseneksi 2019. Lisäksi hän on toiminut useissa alaan liittyvissä luottamustehtävissä ja palkintoraadeissa.

Palkitsemme Eeva Kauppisen neljä vuosikymmentä jatkuneesta työstään kulttuuritoimittajana ja kriitikkona sekä merkittävänä pohjoissuomalaisen kulttuurin ja taiteen puolestapuhujana.

Eeva Kauppinen kuva: Kaleva

Suomen arvostelijain liiton nettisivuilla kerrotaan, että ”toisin kuin objektiivisuuteen pyrkivä journalismi, kritiikki on suhteellisen subjektiivinen tekstilaji. Siinä kriitikon oma näkemys, kyky tarkastella kenttää ja valikoida sieltä kiinnostavia asioita sekä artikuloida niitä omaäänisesti mutta tradition tuntien, on keskeistä. Toisin sanoen kriitikko ei vain välitä journalististen ihanteiden mukaisesti objektiivisesti tietoa. Sen sijaan hän tuo omaa näkemystään ja persoonaansa mukaan kritiikkiin”.  Kauppisen näkemys ja persoona näkyvät hänen kaikessa kirjoittamisessaan lempeytenä, palavana innostuksena ja lähtökohtaisena kunnioituksena taidetta ja sen tekijöitä kohtaan. Hänellä on laaja yleissivistys, syvällinen tietämys teatteri-, tanssi ja sirkusaloista ja näistä syistä kyky kirjoittaa sekä taustoittavia juttuja että kritiikkejä todella asiantuntevasti. Jutut sisältävät aina kiinnostavia intertekstuaalisia viittauksia ja rinnastuksia, jotka tuovat kirjoitettavat aiheet lähelle lukijaa ja asettavat asiat laajempaan kontekstiin.

Sanomalehdet käyvät kiivasta eloonjäämiskamppailua ja kilpailevat lukijoiden huomiosta klikkiotsikoilla. Tässä klikkikisassa taide- ja kulttuurijutut ovat häviäjän roolissa.  Seurauksena näyttää olevan taidejuttujen ja erityisesti kritiikin radikaali väheneminen. Kalevassa kulttuuri jopa katosi osaston nimenä, mikä tuntuu erikoiselta erityisesti nyt, kun Oulusta on tulossa Euroopan kulttuuripääkaupunki.

Kulttuurijuttujen ja kritiikin väheneminen sanomalehdistä on valtakunnallinen ilmiö. Kalevassa kirjoitettiin vielä pari vuotta sitten verrattain paljon taiteesta. Viimeisen reilun vuoden aikana tähän on tullut harmittava muutos. On pelottavaa ajatella sitä, miten esittävistä taiteista kirjoittamiselle käy sitten, kun Kauppinen jää eläkkeelle. Tuleeko tilalle ketään sellaista, joka aktiivisesti ehdottaisi juttuja tuottajille ja taistelisi palstamillimetreistä?

Kulttuurista kirjoittamisen merkitys on kiistaton. Jutut ja kritiikit palvelevat kulttuurin kuluttajia, päättäjiä, taiteilijoita ja kulttuurin tekijöitä. Asiantunteva kirjoittaja ottaa taiteeseen kiinnostavia näkökulmia ja kontekstoi sekä niin tehdessään välittää tietoa ja herättää kiinnostusta taiteeseen. Kritiikki virittää keskustelua ja jättää jälkiä historiaan. Kulttuurijournalismilla on tärkeä sivistystehtävä.

Eeva Kauppinen on varmaan pudonnut lapsena taikajuomapataan, koska hänellä tuntuu olevan loputtomasti energiaa. On ihailtavaa, että hänellä on intoa jatkaa taiteisiin liittyviä aktiviteetteja myös vapaa-ajallaan. Vai onko taide itsessään se taikajuoma, joka tuo hänelle yli-inhimilliset voimat?

Pirkko-kulttuuripalkinto on oululaisena käsityönä Jonathan Gomezin verstaalla valmistettu puuveistos, tulevaisuusteleskooppi, jolla näkee sinne, minne ei tavallisesti näe, monenlaisista näkökulmista.

Pirkko-palkinto luovutettiin Eeva Kauppiselle keskiviikkona 9.10.2024 kello 14 kulttuuritalo Valveen kahvilassa.

Oulun kulttuuritapahtumayhdistys haluaa nostaa esille palkinnolla yhdistyksen tarkoituksen mukaista toimintaa pohjoisessa Suomessa. Oulun kulttuuritapahtumayhdistyksen tarkoituksena on edistää kulttuurin ja taiteen saavutettavuutta Oulun seudulla sekä vahvistaa alueen kulttuuritoimijoiden toimintaedellytyksiä. Palkinnolla yhdistys haluaa kannustaa kulttuurialaa laaja-alaiseen yhteistyöhön, rohkeaan rajojen ylittämiseen ja näkyvään toimintaan.

Palkinto on perustettu viisivuotiskaudeksi matkalla kohti Oulun Euroopan kulttuuripääkaupunkititteliä. Erikoispalkinto on syntynyt sen ensimmäisen saajan, tanssitaiteilija, Flow Productionsin taiteellisen johtajan Pirjo Yli-Maunulan toiminnan innoittamana. Pirjo Yli-Maunula päättää vuosien 2023–2026 palkittavat näiden, Oulun kulttuuritapahtumayhdistyksen määrittelemien palkintokriteerien mukaan:

  • Palkittava voi olla henkilö tai yhteisö.
  • Palkittava on edistänyt kulttuurin ja taiteen asemaa sekä alan yhteistyötä Oulun seudulla / Pohjois-Suomessa.
  • Palkittava on tuonut laajaa näkyvyyttä pohjoiselle kulttuurille ja taiteelle.
  • Palkittava on osoittanut visionäärisyyttä ja laajakatseisuutta kulttuurialalla.

Eeva Kauppisen palkintopuhe 9.10.2024:

 
PIRKOKSI PIRKKOJEN JOUKKOON
Kiitos kaunis Oulun kulttuuritapahtumayhdistykselle ja Pirkkojen yli-Pirkolle Pirjo Yli-
Maunulalle tästä mieltä lämmittävästä tunnustuksesta ja aateloinnistani kulttuuri-Pirkoksi Pirkkojen ansioituneeseen joukkoon.
Minua koskettaa erityisesti Oulun kulttuuritapahtumayhdistyksen auki kirjoittama tavoite kannustaa kulttuurialaa laaja-alaiseen yhteistyöhön, rohkeaan rajojen ylittämiseen ja näkyvään toimintaan.
Näinä kulttuurialan kylmäävän lyhytnäköisen alasajon aikoina todellakin kaivataan näkökykyä tulevaisuuden kulmien taakse – ja vieläkin kauemmas.
Pirteyttä ja toimeliaisuutta ilmentävä Pirkko-nimi juontuu – Birgitan kautta – alun perin muinaiskelttiläisen tulen jumalattaren nimestä Brigantia. Tulenjumalattaren uutena kaimana pidän nyt pienen palopuheen kulttuurin puolesta:
Kulttuurin osuus budjetista on Suomessa viiden heikoimman EU-maan joukossa.
Lyhytnäköisen saksimisen ja säästämisen sijasta on korkea aika nostaa kulttuurin rahoitus yhteen prosenttiin valtion talousarviossa.
Kyse on investoinnista, joka maksaa itsensä takaisin. Se on panostus koko yhteiskunnan hyvinvointiin ja luovuuteen.
Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Kaisa Rönkkö on havainnut, ettei talouskeskusteluissa puhuta kulttuurista sanaakaan. Politikot eivät ota kulttuuria esille.
Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan
tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen ovat samoilla linjoilla. Luovien alojen liikevaihto on miljardeissa, mutta sen merkitystä ei Suomessa ymmärretä. Kaksikon mukaan investoinnit on meillä ymmärretty lian suppeasti, osin jo menneen teollistuneen maailman ehdoilla.
Ajassamme on näkyvissä räikeitä pyrkimyksiä suitsia kulttuuria, hyydyttää taide, kutistaa alan koulutusta ja ajaa taiteilijat marginaaliin. On myös yrityksiä suitsia toisin ajattelevien oikeutta ilmaista mielipiteensä.
Yhteiskunnassa tarvitaan nyt laajasti rohkeutta, ehkä myös uhkarohkeutta, jatkaa kulttuurin ja sivistyksen puolustamista. Tämän päivän nuori polvi kaipaa kannustusta, tulevaisuudenuskoa ja isoja näkyjä.
Ilman kulttuuria ei ole mitään. Ilman kulttuuria emme ole mitään.
Kirjailija Emmi Itäranta kiteyttää yhtälön näin:
”Taide ja kulttuuri ovat ihmisyyden elinehto. Ilman niitä ei ole keinoja kuvitella maailmaa. Niihin panostaminen on välttämätöntä tulevaisuuden kannalta.”
Taide ja taiteen tekeminen toivottavasti jatkuu vimmalla, yhteisön ja valtion tukemana, spektrin kaikissa väreissä.